Vastuullinen taloyhtiö

10.9.2019

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Tuolloin todettiin, että kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Yhteiskuntavastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyvä ajattelu ja raportointi on yleistynyt vahvasti yritysmaailmassa ja kiinteistöliiketoiminnassa. Yhteiskuntavastuu jaetaan yleensä kolmeen keskeisimpään alakäsitteeseen: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Yritysvastuuraportointiin on luotu erilaisia mittareita, standardeja ja sertifikaatteja, joista kukin toimija voi valita mieleisensä. Yritysvastuuraportointi näyttäytyy vahvasti juuri sijoittajainformaationa, mutta myös sidosryhmät voivat raporteista hyötyä.

Tutkijat ovat esittäneet rakentavaa kritiikkiä yritysvastuuraportointia kohtaan. Vastuullisuusraporttien keskinäinen vertailu on haastavaa, koska yritykset saattavat raportoida vain itselleen mieluisista mittareista. Tämä heikentää raporttien luotettavuutta ja uskottavuutta. Lisäksi erityisesti sosiaalisen vastuun mittaaminen ja vertailu on osoittautunut haastavaksi.

Yhteiskuntavastuuseen liittyvä keskustelu ei ole vielä yritystoimintaa vastaavalla tavalla yleistynyt asunto-osakeyhtiöiden piirissä. Suomessa on noin 2,6 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa. Kaikista asunnoista 50 % on asunto-osakeyhtiöissä. Kappalemäärällä mitattuna noin kaksi kolmasosaa asunnoista on omistusasuntoja. Asuntomarkkinoilla ja asuntovarallisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys. Lisäksi asuminen tuottaa noin 40 % suomalaisten kasvihuonepäästöistä.

Asunto-osakeyhtiöissä päätökset tehdään kollektiivisesti yhtiökokouksessa. Taloyhtiön lakisääteiset raportointivelvollisuudet liittyvät toimintakertomukseen ja yhtiökokoukseen. Taloyhtiöiden puheenjohtajat pitivät selvityksen mukaan hyödyllisenä, että tilinpäätöksen yhteydessä tehtäisiin nykyistä laajempaa vastuullisuuteen liittyvää raportointia. Erityisesti lämmön- ja sähkönkulutus, jätemäärät sekä vedenkulutus olivat sellaisia, joiden seuranta- ja vertailutilastoa pidettiin tärkeänä.

Taloyhtiössä ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Taloyhtiön kiinteistökulujen vastikeperusteinen raportointi edustaa taloyhtiön taloudellista ja ekologista vastuuta. Mitä vähemmän energiaa, vettä tai jätteitä kulutetaan, sitä enemmän resursseja ja omistajien rahaa säästetään. Normaalin kulutusseurannan lisäksi voi laskea kiinteistökustannukset neliö- tai vastikeperusteisesti, jolloin yhtiön kustannusrakenne ja kustannusten muutos ovat helpommin nähtävissä.

Taloyhtiöiden sosiaalista vastuuta ohjaa kaksi tärkeää periaatetta. Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate ja hyvän hallintotavan noudattaminen. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen ovat valmistelleet ja julkaisseet Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhteistyössä oikeusministeriön kanssa vuonna 2016. Hyvän hallintotavan pääperiaatteet ovat sinänsä monelle tuttuja; osakkaiden yhdenvertaisuus, yhtiön johdon huolellinen ja yhtiön edun mukainen toiminta, osakkaiden ja asukkaiden välinen huomaavaisuus ja suvaitsevaisuus, avoimuus tiedottamisessa sekä suunnitelmallisuus taloyhtiön johtamisessa. Näiden periaatteiden huomioiminen taloyhtiön toiminnassa tehostuu, kun asiat tiedostetaan ja omaksutaan käsittelemällä niitä yhtiökokouksessa ja sitoutumalla niiden noudattamiseen.

Taloyhtiöissä on suositeltavaa ottaa käyttöön hyvän hallintotavan noudattaminen siten, että siitä kerrotaan myös toimintakertomuksessa. Hyvää hallintotapaa noudattamalla voidaan parantaa luottamusta taloyhtiön johdon ja osakkaiden välillä sekä lisätä yleistä asumisviihtyvyyttä. Samalla suosituksen noudattaminen tehostaa ja helpottaa taloyhtiön hallintoa ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Tiiviisti laadittu kustannusvertailu- ja vastuullisuusraportti voi täydentää tilinpäätösmateriaalin laatua taloyhtiön osakasinformaation näkökulmasta. Vastuullisuuden ei tarvitse olla viherpesua, vaan pieniä konkreettisia tekoja, jotka tähtäävät avoimuuteen ja resurssien tehokkaampaan käyttöön.