Kaupungin kattojen yllä

11.2.2018

Vihreällä mennään, hihkaisee poikani sankarihahmo Rekku sunnuntai-aamujen tähtihetkessä Ryhmä-Hau ohjelmassa. Turun Kaupunginvaltuuston enemmistö noudatti samaa kantaa määrätessään viherkattojen rakentamisesta neljän uudisrakennuksen kattopinta-alaan ns. Turku Energian tontilla.

Kokemuksia tai tutkittua tietoa viherkatoista Suomen olosuhteissa on vähän. Tampereen teknillisen yliopiston alaisuudessa on keväällä 2017 käynnistynyt SOGREEN-hanke, jossa näitä luontopohjaisia ratkaisuja eli viherseiniä ja kattoja tutkitaan.

Viherkattojen edut liittyvät erityisesti hulevesien hallintaan rankkasateiden aikana. Lisäksi ne saattavat jossain määrin parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Toisaalta ne lisäävät rakentamisen kustannuksia uudis- ja korjausrakentamisessa, sekä ylläpidon kustannuksia, että kosteuden hallintaan liittyviä riskejä.

Helsingin viherkattoselvityksessä on todettu, että yksityisten kiinteistöjen omistajien ja myös kaupungin rakennushankkeiden kannalta lisäkustannukset viherkattorakentamisesta voivat olla suuremmat kuin niistä saatava hyöty esimerkiksi energiansäästössä.

Kaavamääräysten tulisi kohdella tulevia kiinteistönomistajia tasapuolisesti ja kokeilukulttuuriin liittyvät velvoitteet tulee tehdä harkitusti ja hyvin perustellusti. Tunnistaen viherkattojen riskit olisi suotavaa, että esimerkiksi tontti luovutetaan halvemmalla, koska asumisen hinta tulee olemaan korkeampi.

Suomi on maailman vihreimpiä maita – yli 70 % pinta-alastamme on metsää. Se mihin tehtävään katot valjastetaan pitkällä tähtäimellä, on huomion arvoinen asia. Itse valitsen omalle katolleni ennemmin aurinkopaneelin, kuin ruohokentän.

Teksti julkaistu TS Koti liitteessä 11.2.2018