Kaukolämmön hinnoittelusta Turun seudulla

30.10.2026

Turku Energian joulukuussa voimaan tuleva kaukolämmön hinnoittelu-uudistus muuttaa laskutustehojen määräytymistä ja vähentää asiakkaiden tarvetta seurata sopimustehojaan. Muutoksen taustalla käydään samaan aikaan laajempaa keskustelua kaukolämmön teho- ja perusmaksujen perusteista, joiden lainmukaisuutta on julkisesti kyseenalaistettu ainakin Lahdessa ja Turun seudulla.

Turku Energia uudistaa kaukolämmön hinnoittelua 1.12.2026 alkaen. Turku Energian mukaan uudistuksen myötä kaukolämmön hinnoittelurakenne koostuu kahdesta komponentista: perusmaksusta ja energiamaksusta. Aiemmin tehomaksu-termillä tunnettu komponentti muuttuu nimeltään perusmaksuksi. Kaukolämmön energiamaksun hinnoittelurakenteeseen ei tule muutoksia ja se määräytyy jatkossakin kausihinnoittelun mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Hinnoittelu uudistuksen valmistelu on yhtiön mukaan aloitettu vuonna 2024.

Turun Sanomat uutisoi lokakuussa tehomaksuihin liittyvästä erimielisyydestä. Turkulainen lakitoimisto on sitä mieltä, että osa Turku Energian asiakkaista on maksanut vuosien ajan liian korkeita kaukolämmön tehomaksuja energiatehokkuuslain vastaisesti. Toimisto kerää parhaillaan taloyhtiöitä yhteiseen vaatimukseen, jolla pyrittäisiin saamaan mahdollisia liikamaksuja palautetuksi takautuvasti ja muuttamaan laskutusperusteita tulevaisuudessa.

Energiatehokkuuslaissa on määritelty perusteet maksujen määräytymiselle. Energiatehokkuuslain 4 luvussa käsitellään mittaamista ja laskutusta ja asiaan liittyviä pykäliä ovat ainakin § 22 ja § 23. Pykälikköä löytyy myös Valtioneuvoston asetuksesta lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisesta.

Kiistan ytimessä on kaukolämmön tehomaksu, joka perustuu kiinteistölle määriteltyyn sopimustehoon ja kaukolämmön toimitussopimukseen. Monissa taloyhtiöissä tämä teho on määritetty jo rakennusvaiheessa, eikä sitä ole välttämättä päivitetty myöhempien energiatehokkuusparannusten jälkeen. Taloyhtiöllä on ollut mahdollisuus pyytää kerran vuodessa maksutonta tehon tarkastusta, joka on voinut johtaa tehomaksun laskuun tai korotukseen tai pysymiseen ennallaan. Tästä näkökulmasta kyse on ollut sopimusoikeudellista ulottuvuudesta.

Turku Energia ottaa joulukuussa käyttöön uuden hinnoittelumallin, jossa laskutustehoa päivitetään automaattisesti toteutuneen kulutuksen perusteella. Tämä vähentää jatkossa tarvetta asiakkaan aktiiviselle sopimustehon seurannalle. Tällä perusteella edellä oleva erimielisyys ja taloudellinen intressi näyttää liittyvän ensisijaisesti takautuviin mahdollisiin liikamaksuihin tai aliveloitukseen.

Ylen 1/2026 uutisen mukaan Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on vireillä hiukan vastaavanlainen tapaus, jossa taloyhtiöt kertovat niiltä veloitetun perusmaksun perusteiden olleen virheelliset. Asian käsittely tapahtunee syksyllä 2026, mutta siitä ei ole vielä saatavilla käräjäoikeuden päätöstä. Lahti Energia on todennut, ettei se ole rikkonut näiden asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia, energiatehokkuuslakia tai mitään muutakaan lakia tai määräystä.

Nämä kiistat voivat muodostua merkittäviksi ennakkotapaukseksi myös muualla Suomessa, sillä samankaltaisia kaukolämmön tehomaksuihin liittyviä käytäntöjä on käytössä laajalti koko maassa. Lopullinen ratkaisu pitkittyy, jos siihen sitä haetaan muutosta ylemmiltä oikeusasteilta. Joka tapauksessa Turun seudulla kannattaa seurata minkä suuntainen ratkaisu Päijät-Hämeessä tehdään.

Taloyhtiön hallituksen on arvioitava ja pohdittava ainakin seuraavia asioita, kun se harkitsee ryhtymistä oikeudellisiin toimiin:

1. Taloyhtiön hallitus vastaa yhtiön sopimuksista. Kaukolämpösopimus on sopimustyypiltään pysyväisluonteinen sopimus. Kiinteistön ominaisuuksien tai energiakäytön muuttuessa hallituksen tulee huolehtia, että kaukolämpösopimus, kuten muutkin sopimukset, ovat ajan tasalla. Mikäli taloyhtiön hallitus katsoo, että toimitaan vastoin sopimusta on syytä reklamoida ilman viivytystä.
2. Taloyhtiön hallitus edustaa taloyhtiötä. Hallitus voi tehdä itsenäisen päätöksen kanteen nostamisesta tai oikeuteen lähtemisestä silloin, kun asia on tavanomainen ja taloudellinen riski on vähäinen. Hallituksen tulee lukea tarkkaan tarjotun sopimuksen sisältö ja arvioitava siihen liittyvät mahdolliset kuluriskit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
3. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen silloin, kun kyseessä on yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen laajakantoinen tai epätavallinen asia, tai jos sillä on olennainen vaikutus osakkaiden vastikkeenmaksuun. Koska oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja niiden kuluriski on suuri, suurin osa merkittävistä riidoista viedään yhtiökokouksen päätettäväksi.