Indeksitalo 2018 -selvitys: Sähkö ja vesi nostivat eniten kunnallisia kiinteistökustannuksia Varsinais-Suomen alueella

Julkaistu: 06.09.2018

Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran. Edullisimmat kuntakohtaiset kiinteistömaksut ovat viimevuotiseen tapaan Kokkolassa, Raahessa ja Oulussa. Korkeimmat taas Vihdissä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. 

Kaupunkikohtaiset erot kehityksessä ovat tänäkin vuonna huomattavia. Enimmillään kustannukset nousivat runsaat neljä ja enimmillään laskivat runsaan prosentin vuodesta 2017. Kaikissa tarkastelluissa kaupungeissa kiinteistöveroja ja tariffeja maksetaan Indeksitalossa keskimäärin 2,65 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa (2,62 vuonna 2017). Tämä tekee 90-neliöisessä kerrostalohuoneistossa 2862 euroa vuodessa. Turussa huoneistolle vastaava kustannus on 3024, Uudessakaupungissa 2873 ja Salossa 2862 euroa.

Kiinteistösähkön kustannukset Turun kustannusnousun taustalla

Kustannukset nousevat tänä vuonna eniten kiinteistösähkössä, joka kallistui keskimäärin 4,5 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Sähkön siirtomaksut nousivat keskimäärin 6,7 prosenttia, ja sähkön myyntihinta 4,7 prosenttia. Sähkövero pysyi ennallaan. Sähkökustannuksissa kehitys oli valtaosaltaan kasvavaa, sillä ainoastaan yhdeksässä kaupungissa hinta pysyi paikallaan tai jopa laski edellisvuodesta.

Turussa kiinteistösähkön kustannus kasvoi 9,4 prosenttia. Taustalla on sähköverkkoyhtiön perusmaksuun tehdyt korotukset. Nousua oli myös Salossa 6,4 ja Uudessakaupungissa 4,6 prosenttia. ”Erityisesti perusmaksuihin tehtävät korotukset eivät kannusta sähkönkuluttajia vähentämään kulutustaan, koska mahdollisuus vaikuttaa omaan siirtomaksuun vähenee. Lisäksi nykyiset siirtotariffit eivät aina jaa reilusti huipputehosta aiheutuvia kustannuksia erilaisten asiakkaiden kesken” toteaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.

Eniten sähkökustannus nousi Iisalmessa ja Varkaudessa, joissa molemmissa vertailukustannus nousi 13,3 prosenttia edellisvuodesta. Pirkanmaan pienemmissä kaupungeissa ja Hämeenlinnassa sähkökustannukset nousivat 11 prosenttia.

Kaukolämpö kallistui Salossa

Kaikkein isoin Indeksitalo-kustannus, kaukolämpö, nousi erittäin merkittävästi pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa ja eräissä muissa sisämaan kaupungeissa. Kaikkein eniten oli kuitenkin kaupunkeja, joissa kaukolämmön hinta pysyi ennallaan. Turussa kaukolämmön hinnoittelu-uudistus ei nostanut kaukolämmön kustannuksia. Myös Uudessakaupungissa kaukolämmön kustannus pysyi ennallaan. Salossa edullisella tasolla ollut kaukolämpö kallistui 3,7 prosenttia. Keskimääräisesti kaukolämmön hinta nousi prosentin edellisvuodesta.

Keskimäärin Indeksitalon kaukolämpökulu on tänä vuonna 1,24 e/m2/kk. Kaukolämpö on vertailussa kalleinta Vihdissä (1,67 euroa per huoneistoneliö kuukaudessa) Järvenpäässä ja Tuusulassa (1,40). Turussa kaukolämmön kustannus oli keskitason yläpuolella (1,35). Salossa (1,21) ja Uudessakaupungissa (1,19) päästiin keskitason alapuolelle. Korotuspaineita on ollut erityisesti niillä yhtiöillä, joilla fossiilisten polttonaineiden osuus on suuri.

Halvinta kaukolämpö on vertailukaupungeissa Oulussa (0,93), Kokkolassa (0,95) ja Torniossa (0,98). Myös Vaasassa ja Seinäjoella ollaan yhden euron pinnassa vertailussa.

Hulevesimaksuja yhä useammassa kaupungissa

Toiseksi eniten nousivat vesikustannukset, keskimäärin 1,2 prosenttia. Turussa kustannuksiin on laskettu mukaan tänä vuonna käyttöönotettava hulevesimaksu, joka on nostamassa kustannuksia 4,6 prosenttia. ”Jotta Turun hulevesimaksu ei nostaisi asumisen kustannuksia tulisi jätevesimaksun laskea noin 10 prosenttia nykyisestä, huomauttaa toiminnanjohtaja Juuso Kallio.”

Vesikustannukset nousivat vertailukaupungeissa keskimäärin prosentin 1,2 prosenttia. Eniten nousi vesikustannus Lappeenrannassa, 5,9 prosenttia. Nokialla, Imatralla, Iisalmessa ja Porvoossa muutos oli noin viisi prosenttia. Hulevesimaksuja on tullut kuluvana vuonna useaan kaupunkiin uutena osana vesikustannuksia. Tätä kompensoitiin osittain muita vesimaksuja laskemalla.

Kiinteistövero pysyi ennallaan Varsinais-Suomen vertailukunnissa

Kiinteistöveron muutokset ovat poikkeuksellisen vähäisiä vuonna 2018, kun kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostosta luovuttiin. Vertailukaupungeista ainoastaan Lahdessa ja Lohjalla veroprosentteja korotettiin merkittävästi. Varsinais-Suomen vertailukunnissa vero pysyi käytännössä ennallaan.

Savonlinnassa ja Vihdissä sen sijaan kiinteistöveroprosentteja laskettiin. Savonlinnassa sekä yleistä että vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. ”Kiinteistöveron yllä on tällä hetkellä runsaasti kysymysmerkkejä johtuen käynnissä olevasta kiinteistöveron uudistushankkeesta” kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Kustannukset nousivat kymmenessä kaupungissa yli kaksi prosenttia, ja laskivat seitsemässä kaupungissa 

Kaupunkien väliset kehityserot ovat merkittäviä. Seitsemässä kaupungissa tarkasteltavat kustannukset hivenen laskivat, mutta valtaosaltaan kustannukset nousivat maltillisesti. Sen sijaan kymmenessä kaupungissa nousua oli runsaat kaksi prosenttia, mikä on varsin paljon verrattuna talouden muihin hinta- ja kustannusmuutoksiin.

Kustannukset nousivat Indeksitalo-vertailuaineiston mukaan eniten Lempäälässä 4,6, Nokialla 3,5 sekä Helsingissä ja Kangasalla molemmissa 3,2 prosenttia. Kaikissa näissä kaupungeissa kaukolämpö ja sähkö kallistuivat edellisvuodesta. Salossa kuntakohtaiset maksut nousivat 2,2 prosenttia edellä mainituista syistä. Turussa kustannukset nousivat 1,0 prosentin ja Uudessakaupungissa 0,3 prosenttia. Helsingin kuntakohtaiset maksut nousivat jo toista vuotta peräkkäin vertailun nopeimpia vauhteja.

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat Vihdissä ja Nurmijärvellä vähintään prosentin, ja Kemissä, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassakin runsaat puoli prosenttia. Vihdissä kustannusten lasku aiheutui rakennuksen kiinteistöveroprosentin laskusta, Nurmijärvellä sähkö- ja jätekustannusten vertailukustannusten laskusta. 

Indeksitalo 2018 selvitys, Varsinais-Suomi

Lisätiedot medialle: 

Juuso Kallio, toiminnanjohtaja                                       Juho Järvinen, talous- ja veroasiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry                                   Kiinteistöliitto
puh. 050 – 330 7749                                                      puh. 040 – 134 7236

 

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2018 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2018 mukaisia.