Turun hulevesimaksun toteutus tehtävä kustannusneutraalisti
Julkaistu: 04.06.2018
Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalla on valmisteltu kaupunginvaltuuston 30.5.2016 päätöksen mukaisesti hulevesimaksua, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018. Hulevesimaksu ja siihen liittyvä hulevesijärjestelmän vaikutusalue ovat olleet julkisesti nähtävillä 5.5.–4.6.2018. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi edellyttää, että maksun toteutus tehdään kustannusneutraalisti.
Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialalla on valmisteltu kaupunginvaltuuston 30.5.2016 päätöksen mukaisesti hulevesimaksua, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018. Hulevesimaksu ja siihen liittyvä hulevesijärjestelmän vaikutusalue ovat olleet julkisesti nähtävillä 5.5.–4.6.2018. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi edellyttää, että maksun toteutus tehdään kustannusneutraalisti.
Vesihuoltolain (VHL) ja Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen myötä kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla siirtyi kunnille. Kunnilla on MRL:n mukaan oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan hulevesijärjestelmä käsittää kunnan hulevesien hallintaan liittyvät rakenteet ja laitteet, joita voivat olla esimerkiksi avo-ojat, erilaiset viivytys- ja imeytysrakenteet sekä sellaiset hulevesiviemärit, jotka ovat kunnan omistuksessa.
Asumisen kustannuskehitys on jatkunut huolestuttavasti. Kiinteistöliiton Indeksitalon kiinteistökustannukset ovat vuosina 2009-2017 nousseet Turussa 35 % ja valtakunnan tasolla 38 %. Samalla jaksolla elinkustannusindeksi on noussut noin 12 %. Asuminen haukkaa entistä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista. ”Mikäli hulevesimaksua ei huomioida muita maksuja alentavasti on sen korotusvaikutus indeksitalossa 0,03 €/m2/kk eli 5 prosentin korotus vedenhintaan”, huomauttaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Turun kaupungin ottaessa käyttöön julkisoikeudellisen hulevesimaksun tulee jätevesimaksujen alentua vastaavalla tavalla, koska huolehtimisvelvoite vesihuoltoyhtiöltä poistuu. ”Käsityksemme mukaan vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, miten kustannuskompensaatio hoidetaan kaupungin ja vesihuoltoyhtiön välillä. Toivomme päättäjien kiinnittävän erityistä huomiota, että maksun toteutus tehdään asumisen kustannuksia kasvattamatta”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Hulevesimaksun käyttöönottoa suunnitellaan kuluvalle vuodelle. ”Mikäli maksu otetaan esitetyssä muodossa käyttöön, niin sen laskutus pitää aloittaa vasta vuonna 2019 kuluneutraliteetin varmistamiseksi. Lisäksi kiinteistönomistajien oikeudenmukaisen kohtelun varmistukseksi hulevesimaksu tulisi periä aina vakioajankohtana olevalta tontin haltijalta tai omistajalta. Hyvä käytäntö olisi esimerkiksi aina 1.1. olevan tilanteen mukaan”, toteaa toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Jokainen erillinen laskutus aiheuttaa kuluja. Olisikin edelleen tarkkaan harkittava voidaanko maksu kerätä oikeudenmukaisesti jollain toisella tapaa. Vastaavilla veroluonteisilla maksuilla on taipumus lisätä kiinteistönomistajan maksurasitetta.
Viherkattoja esitetään yhdeksi ratkaisuksi hulevesien hallintaan. Viherkatot lisäävät rakentamisen kustannuksia uudis- ja korjausrakentamisessa, sekä ylläpidon kustannuksia, että kosteuden hallintaan liittyviä riskejä. Olemassa olevaan As Oy -kantaan ne muuntuvat hankalasti, sillä muutosta ei olisi tulkittavissa tavanomaiseksi ja se vaatisi käytännössä jokaisen osakkeenomistajan suostumuksen.
Helsingin viherkattoselvityksessä on todettu, että yksityisten kiinteistöjen omistajien ja myös kaupungin rakennushankkeiden kannalta lisäkustannukset viherkattorakentamisesta voivat olla suuremmat kuin niistä saatava hyöty esimerkiksi energiansäästössä. ”Suomen haastavissa sääolosuhteissa viherkattojen edistäminen ei ole välttämättä kokonaistaloudellisesti kannattavaa”, huomauttaa toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Juuso Kallio, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry juuso.kallio@kiinteistoliitto.fi
