Indeksitalo 2024: Varsinais-Suomen kiinteistökustannukset nousivat seutukaupungeissa
Julkaistu: 12.09.2024
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edelleen voimakkaasti, keskimäärin 4,4 prosenttia vuodesta 2023. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui useassa kunnassa. Raisiossa, Naantalissa Turussa ja Kaarinassa kustannukset laskivat, kun taas Uudessakaupungissa, Liedossa, Loimaalla, Paraisilla ja Salossa ne nousivat.
Kustannukset nousivat eniten Uudessakaupungissa 10 prosenttia, Liedossa 9,6 prosenttia ja Loimaalla 6,5 prosenttia. Maltillisempaa nousua oli Paraisilla 3,0 prosenttia ja Salossa 2,8 prosenttia. Raisiossa kustannukset laskivat 3,4 prosenttia, Naantalissa 2,0 sekä Kaarinassa 0,9 ja Turussa 0,2 prosenttia.
Varsinais-Suomessa vertailun kalleimmaksi kiinteistökustannus nousi Liedossa 3,67 euroa neliöltä. Toisena oli Parainen 3,50 euroa ja kolmantena Kaarina 3,43 euroa neliöltä. Turussa kiinteistökustannus oli 3,40 euroa neliöltä, Raisiossa 3,38 euroa neliöltä ja Naantalissa 3,33 euroa neliöltä. Uudessakaupungissa kustannus oli 3,31 ja Loimaalla 3,11. Salossa kiinteistökustannukset olivat edelleen alueen edullisimmat 2,86 euroa neliöltä. Indeksitalovertailun keskiarvo oli 3,38 euroa neliöltä.
Varsinaissuomalaisella perheellä vuodessa 870 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa
Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria 90 neliöisessä perheasunnossa. Liedossa perheen kiinteistökustannukset maksoivat 3960 euroa vuodessa, Paraisilla 3780 ja Kaarinassa 3700 euroa. Turussa perheen kustannukset olivat 3670, Raisiossa 3650 ja Naantalissa 3600 euroa vuodessa. Edullisimmassa päässä kustannukset olivat Uudessakaupungissa 3570, Loimaalla 3360, Salossa 3090 euroa vuodessa.
Valtakunnallisen vertailun kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee vastaavassa 90-neliön huoneistossa noin 4 680 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää 2 990 euroa.
Kaukolämmön hinta ei noussut Turun seudulla – Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Liedossa iso korotus
Turun seudulla kaukolämmön kustannus laski 0,7 prosenttia ja kustannus oli 1,74 euroa neliötä kohden. Kustannus oli edelleen hiukan valtakunnallisen keskiarvon 1,62 yläpuolella. Uudessakaupungissa nähtiin raju 21 prosentin korotus kaukolämmön hintaan. Hinnan korotusta perusteltiin puupolttoaineiden kustannusten nousulla. Uudenkaupungin kaukolämmön hinta oli 1,63 euroa neliöltä ja nousi keskitasolle. Vastaavasti kaukolämmön hinta nousi suhteellisen paljon 15–16 prosenttia Loimaalla ja Liedossa. Alueen kalleinta kaukolämpöä maksetaankin nyt Liedossa 1,82 euroa neliöltä. Paraisilla kaukolämmön kustannus nousi 5,3 %. Salossakin kaukolämpö nousi 6,6 prosenttia mutta oli edelleen myös valtakunnallisen vertailun edullisin 1,17 euroa neliöltä.
”Erityisesti pienemmissä puuta polttoaineena käyttävissä lämpölaitoksissa nähtiin kovia kustannusnousuja. Vaikka kaukolämmön kustannus on pienemmissä kunnissa edelleen keskiarvoa matalampi aiheuttaa kustannusheilunta taloyhtiöissä epävarmuutta. Lämpöyhtiöiden pitääkin vakuuttaa asiakkaansa siitä, miten hintakehitys pysyy vakaana ja mitä muuta kuin puun polttoa sisältyy tuleviin energian tuotantotapoihin”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Jätehuollon vertailuhintojen muutos oli alueella maltillista. Jätelain muutoksen seurauksina useammassa alueen kunnassa on otettu käyttöön astiapalvelu ainoana vaihtoehtona hankkia pyörälliset jäteastiat. ”Astiavuokra sisältyy Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella kunnan vastuulla olevien jätteiden tyhjennyksiin, oli kyseessä sitten kiinteistön oma astia, yksityinen vuokra-astia tai jätehuoltoyhtiön vuokra-astia”, kertoo toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Raisiossa veden ja jäteveden kustannus laski 8,0 prosenttia. Raisiossa otettiin käyttöön erillinen hulevesimaksu, joka laski veden ja jäteveden hintaa. Kiinteistöiltä perittävä erillinen hulevesimaksu on kuitenkin otettu vertailussa huomioon. Loimaalla veden kustannus nousi 14 % ja Liedossa 11 % sekä Uudessakaupungissa 8,1 prosenttia. Muissa kunnissa veden kustannusmuutokset olivat pienempiä.
Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä jokaiseen rakennukseen 2,1 prosenttia. Tontin kiinteistöveroprosentteihin tuli noin 40 prosentin alarajan korotus, mikä tarkoitti pakotettua korotusta lähes kaikissa alueen kaupungeissa paitsi Paraisilla. ”Hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi tullaan esittelemään lokakuun lopussa. Valmistelun ollessa kesken tulee kuntien pidättäytyä kiinteistöveron korotuksista. Taloyhtiöiden kustannusrasite on muutenkin ollut kovaa viimeisinä vuosina”, sanoo toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Sähköenergia halventunut
Sähkön vertailukustannus laski vuonna 2024 edelleen runsaat 12 prosenttia. Kustannuksen lasku on sähköenergian 22 prosentin halpenemisen ansiota. Sen sijaan energian perusmaksu on noussut keskimäärin 11 prosenttia, siirron perusmaksu vajaat kaksi prosenttia, siirron verkkohintakin runsaan prosentin keskimäärin. On hyvä muistaa, että vuonna 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia, jonka jälkeen vuonna 2023 vertailukustannus laski 24 prosenttia. Näin ollen vuoden 2024 syyskuun Indeksitalon mukainen sähkökustannus on edelleen yli kolmanneksen korkeampi kuin vuoden 2021 syyskuussa.
Lisätiedot: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Juuso Kallio 02 277 5152 juuso.kallio@kiinteistoliitto.fi ja Matts Almgrén 02 277 5153 matts.almgren@kiinteistoliitto.fi
Liite 1 Vertailutaulukot Lounais-Suomi
Liite 2 Indeksitalo Varsinais-Suomi esitysmateriaali
Kiinteistöliiton Indeksitalosivut
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Jätekustannuksiin lisättiin tänä vuonna lasi- ja metalliastiat, muut jätehuollon laskentaoletukset pidettiin edellisvuoden mukaisina.
Nyt julkaistavan Indeksitalo 2024 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Valtakunnallisessa vertailussa mukana ovat: Turku, Salo, Kaarina, Raisio ja Uusikaupunki. Lisäksi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on täydentänyt valtakunnallista vertailua Raision, Naantalin, Liedon, Loimaan ja Paraisten tiedoilla.
Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2023 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,52 e/m2/kk). Sähkösopimusten muutosten eritahtisuus tuo suurtakin eroa taloyhtiöstä toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2024, ja ne koskevat syyskuun tilannetta. Arvonlisäverokannan muutos syyskuusta 2024 alkaen on huomioitu laskelmissa.