Onko pakko korjata?
28.3.2023
Euroopan Parlamentti hyväksyi maaliskuun puolivälissä kantansa lakiehdotukseen, joka nousi myrskyn silmään. Ehdotuksen mukaan asuinrakennusten tulisi saavuttaa vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Rakennusten energialuokkia onkin tämän vuoksi tutkittu entistä tarkemmin.
Eurooppalaisen lainvalmistelun taustalla on ollut tavoite vähentää yhtä aikaa energiaköyhyyttä ja päästöjä. Tavoite on tärkeä ja kannatettava. Tällä hetkellä kiinteistönomistajat toteuttavat lähtökohtaisesti kaikki energiatehokkuutta parantavat toimet, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja joihin saadaan rahoitusta. Rahoituksen saaminen on haastavampaa, jos korjauksia on laiminlyöty tai rakennus sijaitsee taantuvalla alueella. Seuraavan hallituksen pitääkin uudistaa valtion takauslainan ehdot asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksiin. PTT:n arvion mukaan Suomen asuinrakennuskannasta noin 5 prosenttia sijaitsee sellaisella alueella, jossa asunnoille ei välttämättä ole enää kysyntää. Pakkokorjaamisen sijaan jossakin tarvitaan purkuavustuksia.
Vilkaisu myynnissä oleviin asuntoihin osoittaa, että asuntojen hinnat ovat laskeneet, jos kyseessä on iso ja vanha, sähkö- tai öljylämmitteinen omakotitalo. Taloyhtiöasuntojen osalta tehdyt kyselyt ovat osoittaneet asunnon ostajien arvostavan energiatehokkuutta ja esimerkiksi tehtyjä lämpöpumppuratkaisuja.
Rakennusta kannattaa korjata, kun joku sen ominaisuuksista sitä vaatii. Ehjää julkisivua ei kannata repiä auki ja lisäeristää. Tämä logiikka on ollut myös Suomen lainsäädännössä. Energiatehokkuusvaatimukset ovat vuosien saatossa kiristyneet, ja ne astuvat voimaan tiettyjen korjausten yhteydessä.
Julkisessa keskustelussa asiat kärjistyvät helposti. Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali haaste, johon tarvitaan laajoja ratkaisuja. Tarvitaan kuitenkin kansallista liikkumavara, jolla nämä ratkaisut pannaan käytäntöön. Monet tahot Ympäristöministeriöstä lähtien toivovat tämänhetkiseen EU lakiesitykseen muutoksia. Lopullista ratkaisua ei vielä ole tehty.
Juuso Kallio
Kirjoittaja toimii Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana. Vapaa-aikanaan hän haaveilee purjehtimisesta ja yrittää pitää vaimonsa tyytyväisenä.
