Olisiko ensi vuosi kuluneita parempi?

13.12.2024

Taloyhtiöiden korjausrakentamisen laskusuhdanne näyttää tulleen käännepisteeseen, josta korjausrakentaminen voi ponnistaa uuteen nousuun. Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentamista kasvattaneiden ja supistaneiden osuus oli syys-lokakuussa yhtä suuri, noin 29 prosenttia. Barometrin tulosten mukaan korjaamisen kasvuvirettä on eniten pk-seudulla sekä Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Korkojen ja kustannusten nousu on saanut taloyhtiöiden hallitukset sekä hankkeista päättävät yhtiökokoukset varovaisiksi. Useammassa taloyhtiössä on päädytty siirtämään korjaushanketta eteenpäin parempia aikoja odottamaan. Nyt näyttäisi varovaisesti siltä, että parempia aikoja olisi odotettavissa. Yleinen kustannustason nousu on taittumassa ja korot ovat olleet laskusuunnassa pidemmän aikaa. Marraskuussa vuoden euribor putosi jo lähes 2,5 prosenttiin, kun vuosi sitten vastaavan aikana se oli yli 4 prosenttia. Tällä muutoksella on merkittävä ero ison korjauslainan kokonaiskustannuksissa ja maksuajassa.

Alueen kaupungit päättivät pääsääntöisesti pitää kiinteistöveron ennallaan, mikä on ollut hyvä asia. Korkeimmat kustannusnousut nähdään vesimaksuissa, joissa kustannusnousua voi tulla jopa 10 prosenttia. Vesihuollon tilanne ja näkymät poikkeavat alueellisesti toisistaan. Kasvavien ja paljon vanhaa vesihuolto-infraa omaavien kaupunkialueiden vesihuollon tavoitteiden toteuttamisen haasteet ovat tyystin erilaisia kuin kutistuvienväestöjen ja hajautuneen kunta-asujaimistojen haasteet.

On tärkeää, että vesihuollon taksoissa painopiste ei ole liiaksi kiinteiden maksujen puolella. Tällöin veden käyttäjällä säilyy kannuste veden käyttöä rajoittamalla saavuttaa tehokkuushyötyä ja taloudellista säästöä. Lisäksi on kokonaisuuden kannalta perusteltua hinnoittelun kautta hillitä tämän välttämättömyys-hyödykkeen käyttöä.

Myös vesihuollon omistuksesta on käyty syksyn aikana keskustelua. Vesihuolto toimii monopoliasemassa ja sillä on huoltovarmuuden kannalta tärkeä rooli. Vesihuollon omistus- ja määräysvallan pysyminen selkeästi kuntien käsissä on perusteltua. Vesihuolto kaipaa vakautta, ennustettavuutta ja kustannustehokkuutta. Julkisia yhtiöitä, kuten vesihuoltoa tai jätehuoltoa tulee johtaa laadukkaasti ja läpinäkyvästi.