Kissa ja hiiri -leikki

14.11.2025

Asuntokauppalain neljännessä luvussa säädellään esimerkiksi menettelyistä, joita tulee noudattaa, kun uudiskohteessa havaitaan virhe. Lähtökohta on, että kaikki havaittavissa olevat virheet tulee ilmoittaa vuositarkastuksessa tai muuten oikeus vedota virheeseen menetetään. Yleisimpiä tällaisia virheitä ovat mm. virheelliset kaadot, virheet ovien tai ikkunoiden asennuksissa, parvekelasituksissa, ilmanvaihdon virheelliset säädöt ja halkeamat. Joskus virhe voi olla piilevä ja ilmetä vasta vuositarkastuksen jälkeen. Tällaisesta virheestä tulee reklamoida kohtuullisessa ajassa. Reklamaatio on syytä tehdä ennemmin viikoissa kuin kuukausissa. Joskus tässä kohtaa voi tulla eteen, että myyjä alkaakin esittää vaikeasti tavoiteltavaa.

Mikäli myyjä ei vastaa reklamaatioon mitään, taloyhtiön on syytä varmistaa se, että myyjä tosiasiassa on vastaanottanut reklamaation. Usein uudiskohteissa on jo tiedossa myyjän edustaja, jonka kanssa vuositarkastus on käyty läpi ja kuka reklamaatioita hoitaa ja vastaanottaa, mutta jos vastauksia ei sitten enää saadakaan on viimeistään tällöin hyvä osoittaa reklamaatio esimerkiksi toimitusjohtajalle, joka osakeyhtiölain mukaan voi vastaanottaa tiedoksiantoja. Laissa ei määrätä ilmoituksen toimittamistavasta, mutta tarvittaessa on suositeltavaa käyttää todisteellista tiedoksiantoa, kuten haastemiestä.

Asuntokauppalain 4 luvun 23 §:n mukaan myyjällä on oikeus virheen korjaamiseen. Taloyhtiön ei siis tule lähteä korjaamaan virhettä heti omin päin, oli sitten kyse vuositarkastuksesta ilmenneistä virheistä tai piilevistä virheistä.  Myyjälle täytyy reklamaation jälkeen lähettää vielä ilmoitus, jossa vaaditaan virheen korjaamista tiettyyn päivämäärään mennessä, uhalla, että ellei korjausta toteuteta, tulee taloyhtiö korjaamaan virheen myyjän kustannuksella. Tällöin tulee esittää myös arvio korjauksen aiheuttamista kustannuksista. Muutoin on riski, että taloyhtiö ei voi vaatia korvausta suorittamistaan korjauksista myyjältä.