Esteettömyysinvestoinneilla hyvinvointia asukkaille ja arvoa kiinteistölle

7.2.2025

Suomen väestöstä joka kymmenes on yli 75-vuotias, ja 90 % tästä ikäryhmästä asuu omassa kodissaan, usein omistamassaan asunnossa tavallisessa taloyhtiössä. 43 % ikääntyneistä asuu kerrostalossa, mutta vain noin joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa on hissi. Maamme asunnoista arviolta 80 % ei täytä esteettömyysvaatimuksia.

Moni asukas tarvitsee esteettömiä ratkaisuja ikääntyessään, mutta ne ovat hyödyllisiä myös lapsiperheille ja liikkumis- tai toimintarajoitteisille. Riittävän leveät kulkuväylät, helposti avautuvat ovet, luiskat ja levähdyspaikat parantavat liikkumisen turvallisuutta. Selkeät opasteet ja hyvä valaistus auttavat asukkaita, joiden muisti tai havaintokyky on heikentynyt. Tiedottamisen tulisi olla saavutettavaa ja helposti ymmärrettävää. 

Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke toteutti keväällä 2024 Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille verkkokyselyn, johon tuli 3000 vastausta eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä noin puolet ei ole tehnyt lainkaan esteettömyysparannuksia, ja vain 5 % taloyhtiöistä on tehnyt esteettömyyskartoituksen. 

Esteettömyyden parantaminen osaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaa

Esteettömyyskorjaukset jäävät taloyhtiöissä usein muiden remonttien jalkoihin. On kuitenkin hyvä ryhtyä edistämään esteettömyyttä hyvissä ajoin ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Esteettömyyden parantamisessa voidaan hyödyntää vaiheittaisia ratkaisuja ja toteuttaa muutostöitä muiden remonttien yhteydessä. Tämä keventää kustannusrasitusta ja vähentää osakkaiden vastustusta.

Taloyhtiön strategiassa voidaan asettaa esteettömyystavoitteita, ja taloyhtiö voi profiloitua esteettömäksi yhtiöksi. Esteettömyyden parantamisen voi myös ottaa osaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Tällaiset linjaukset nostavat usein kiinteistön arvoa ja lisäävät sen houkuttelevuutta. 

Taloyhtiöissä yleisimpiä esteettömyysparannuksia ovat kulkuluiskat, automaattiovet ja valaistuksen parantaminen. Muita toimenpiteitä voivat olla kynnysten madaltaminen, tukikaiteet portaissa, ovipuhelimet ja jälkiasennushissit. Hankkeita voidaan rahoittaa joko yhtiön varoilla tai pankkilainalla. Jotkut kaupungit avustavat esteettömyyskorjauksia ja hissien jälkirakennushankkeita noin 5–20 prosentilla kustannuksista. Parannuksiin, joilla mahdollistetaan liikuntarajoitteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai yhteisiin tiloihin, voi saada tukea ARAlta noin 35 prosenttia. Aran palvelut siirtyvät Ympäristöministeriöön vuonna 2025.

Asukkaita kuulemalla voidaan löytää heitä parhaiten palvelevat ratkaisut. Hallitus voi tehdä esteettömyyskävelyn yhdessä ”testiryhmän” kanssa, johon kuuluu esimerkiksi pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa kulkevia asukkaita.

Esteettömyyskartoitus auttaa priorisoimaan

Ainakin ennen isompia korjaushankkeita taloyhtiössä on suositeltavaa tehdä esteettömyyskartoitus joko itsearviointina tai ammattilaisen toimesta. Kartoitus auttaa ymmärtämään kiinteistön mahdolliset puutteet ja päättämään mitä parannuksia on järkevää toteuttaa. Kiinteistöliiton esteettömyyden itsearviointilomake on hyödyllinen työkalu, joka avulla saadaan alustava käsitys kiinteistön esteettömyystilanteesta. Lisäksi taloyhtiöt voivat hyödyntää ESKEH-esteettömyysopasta, jonka löytää esimerkiksi Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen verkkosivujen hyödyllisiä linkkejä osion kautta.

Tarkempaa arviota varten taloyhtiö voi tilata ammattilaiselta esteettömyyskartoituksen, joka kattaa sekä ulko- että sisätilat. Tyypillisiä arvioitavia kohteita ovat sisäänkäynnit ja kulkureitit, porraskäytävät ja yhteiset tilat, oviaukot, valaistus ja mahdolliset tukikaiteet. Kartoituksesta kannattaa pyytää kirjallinen raportti, joka sisältää suosituksia ja priorisoituja toimenpide-ehdotuksia. 

Invalidiliiton esteettömyystyö ylläpitää rekisteriä rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajista, jotka ovat saaneet ESKEH-pohjaisen koulutuksen Invalidiliitossa, ammattikorkeakoulussa tai ovat muulla tavoin hankkineet pätevyytensä tehtävään.

Osakkaan muutostyöt ja asumisen ennakointi

Koti kannattaa muokata esteettömäksi ja turvalliseksi hyvissä ajoin, sillä hyväkuntoisena tarvittavien muutosten teettäminen on helpompaa. Lisätietoa asumisen ennakoinnista voi löytää esimerkiksi Vanheneminen.fi-sivustolta.

Kotona tarvittavia esteettömyysparannuksia ovat esimerkiksi kynnysten madaltaminen, oviaukkojen leventäminen sekä keittiön ja pesutilojen turvallisuuden parantaminen. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta auttaa muutostarpeiden arvioinnissa, urakoitsijan valinnassa ja avustusten hakemisessa. Muutostöihin voi saada Aran avustusta, kotitalousvähennystä tai vakuutusyhtiön korvauksia. Lisäksi hyvinvointialueet avustavat vammaispalvelulain piirissä olevia asukkaita. Avustukset kattavat yleensä vain osan kustannuksista, joten asukkaan tulee varautua maksamaan osa korjauksista itse. 

Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen myötä osakkaalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin esteettömyyttä parantavia muutoksia. Muutostyöt voivat olla esimerkiksi kulkuluiskia, ovenavauslaitteita, käsijohteita tai tuolihissejä. Toteuttava osakas vastaa käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta sekä tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta. 

Korjausten ja muutostöiden tekeminen saattaa joskus olla mahdotonta tai liian vaivalloista. Tällöin on parempi muuttaa ennen kuin toimintakyky heikkenee liikaa. Alle 80-vuotiaana sopeutuminen muutoksiin on helpompaa. Uuteen asuinalueeseen on hyvä tutustua etukäteen, löytyykö läheltä ikäihmisten palveluita ja mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannattaa myös selvittää erilaisia yhteisöllisen asumisen vaihtoehtoja.