Energiatehokkuus tähtäimessä

30.11.2017

Näin lämmityskauden alkupuolella on hyvä kääntää katse energia-asioihin. Tilastokeskuksen mukaan korjauskustannukset ovat nousseet asunto-osakeyhtiöiden suurimmaksi yksittäiseksi kulueräksi. Korjauskustannusten vertailu ei ole aivan yksiselitteistä ja ylipäätään taloyhtiöissä toteutetaan erilaisia korjauksia suunnitelmallista kiinteistöpitoa noudattaen. Lämmitys on toiseksi suurin yksittäinen kuluerä ja vastikkeesta 20-25 % kuluu lämmityskuluihin.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin on lähitulevaisuudessa ennakoitavissa kiristyksiä. Taustalla vaikuttaa taannoinen Pariisin ilmastosopimus. Euroopan parlamentti esittää Euroopan Neuvostolle, että EU:n rakennuskannan on oltava hiilidioksidineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että tavalla tai toisella korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset tulevat tulevaisuudessa kiristymään. Asumisterveyteen ja sisäilman laadun varmistukseen on kiinnitettävä säädösvalmistelussa huomiota, ettei Suomen haastaviin sääolosuhteisiin synny rakennuskannassa muhivaa aikapommia.

Energiatehokkuusvaatimukset eivät ole pelkästään huono asia, sillä vanhoissa rakennuksissa energian kulutuksen säästöpotentiaalia on eri arvioiden mukaan noin 30 %. Energiatehokkuutta kannattaakin parantaa kustannustehokkailla ratkaisuilla ja pitää järjestelmien takaisinmaksuajat kohtuullisina. Taloyhtiössä pyritään joka tapauksessa jossain rakennuksen elinkaaren vaiheessa toteuttamaan taloudellisesti kannattavat korjaustoimenpiteet ja tekemään uudistuksia suunnitelmien mukaan. Aivan joka paikassa edes korjaaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.

Digitalisaatio on yksi keskeinen energiatehokkuuden ja energian käytön optimoinnin mahdollistaja. Hyvin havainnollistavaa on, että lähes kaikissa autoissa on ollut jonkinlainen tietokone sisäänrakennettuna jo 1990-luvulta lähtien. Asuinrakennuksissa ei vastaavaa varustusta oikeastaan ole vieläkään. Monen mielestä tässä on hyvätkin puolensa. Taloautomaatiojärjestelmät ja sensorit kykenevät aistimaan lämpötilaa, ihmisten määrää, ilmanlaatua ja tarpeen mukaan säätämään ilmanvaihtoa toimimaan optimaalisesti. Järjestelmiä kannattaa kehittää ja ottaa käyttöön myös vanhoissa rakennuksissa, jotta energian kulutuksessa voidaan saada säästöjä aikaan.

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Tulevaisuuden kiinteistönpidossa merkittävään rooliin nousee tietoturvasta huolehtiminen. Jokainen järjestelmä tai etäluettava mittari lisää kiinteistön dataliikennettä ja tämä voi vaatia erillistä häiriösuojausta. Tietoturvasta on huolehdittava hankintavaiheessa ja kiinnitettävä huomiota myös tietoturvan tarvittavaan päivittämiseen. Palvelunestohyökkäyksistä on muutamia ikäviä kokemuksia, joissa häiriköt ovat onnistuneet kaatamaan esimerkiksi taloyhtiön lämmitysjärjestelmän. Realismia on, että tämän tyyppisiä hyökkäyksiä tuskin kokonaan pystytään tulevaisuudessakaan estämään.

Eurojen kuvat vilisevät monen järjestelmämyyjän, mutta myös konsultin silmissä. Taloyhtiössä on tärkeää muistaa, että lämmitysjärjestelmien vaihdot, PILP-hankinnat tai digitaalisten järjestelmien käyttöönotot ovat korjaushankkeita. Hanke pitää suunnitella alusta pitäen huolellisesti ja ottaa huomioon taloyhtiön nykyiset ja tulevat korjaustarpeet. Puolueettoman asiantuntijan käyttäminen on oleellista pohdittaessa eri järjestelmien taloudellista kannattavuutta.

Juuso Kallio

Juuso Kallio

Kirjoittaja toimii Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana. Vapaa-aikanaan Juuso remontoi kotiaan ja yrittää pitää vaimonsa tyytyväisenä.

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.