Asutko ”liian halvalla” alueella?

15.12.2019

Marraskuun lopulla YLE uutisoi näyttävästi jyväskyläläisestä taloyhtiöstä, joka ei ollut saanut korjaushankkeeseensa rahoitusta. Rahoitusvaikeudet olivat uutisen mukaan yleistyneet jo kasvukeskusten taloyhtiöihin.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 14 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 82 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan.

Asuntorahoittaja Hypon mukaan taloyhtiön lainansaanti vaikeutuu, jos taloyhtiö sijaitsee alueella, jossa asuntojen hinnat ovat 2.000 euroa per neliö rajan alapuolella. Muidenkin rahoituslaitosten näkökulmat asiaan olisivat tervetulleita, sillä Hypo näyttää erikoistuneen lähinnä kasvukeskusten asuntorahoitukseen. Oleellista on muistaa, että taloyhtiö voi parantaa rahoitusasemaansa suunnitelmallisella kiinteistönpidolla ja keräämällä etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten.

Kaupungistuminen aiheuttaa asuinalueiden eriytymistä. Maan arvo laskee siellä, mistä väki muuttaa pois ja kasvaa siellä, minne väki pakkautuu. Lisäksi maan arvon kehitys on ollut erilaista kaupunkien sisällä. Tähän kannattaisi kaupunkisuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi Turun raitiotiehanketta perustellaan vahvasti kaupunkikehityshankkeena. Useammassa selvityksessä on korostettu kaupungille tulevia positiivisia vaikutuksia siitä, että maan arvo nousee raideinfran varrella.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt keskustelu siitä, että vauhdittaisiko raitiotien rakentaminen jo entisestään kaupungin sisällä epätasaisesti tapahtunutta hintakehitystä. Juuri tämä huoli on päällimmäisenä mielessä ihmisillä, jotka ovat asunto-osakkeen tai kiinteistönomistajia suunnitellun raitiotieverkon ulkopuolella. Mihin suuntaan asuntovarallisuuteni arvo kehittyy?

Teksti julkaistu TS Koti lehdessä 15.12.2019