Asumismenoista päätetään kunnissa ja eduskuntatalolla

4.11.2016

Eduskunta- ja kuntavaaleissa valittavat päättäjät ovat vastuussa paljolti siitä, miten kunnan palveluja ylläpidetään, mutta myös siitä, miten ne rahoitetaan. Kuntien menot on rahoitettu pääosin kunnallisverolla ja valtionosuuksilla, mutta vuodesta 1993 alkaen myös kiinteistöveroilla ja enenevässä määrin palveluista perittävillä maksuilla.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinteistöverot ja kiinteistöiltä perityt kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi-, sähkö- ja jätehuoltomaksut ovat nousseet yli 60 prosenttia, vaikka inflaatio on samana aikana edennyt vain kolmanneksella tästä. Nyt onkin oikea aika kysyä päättäjiltä, ovatko he valmiita muuttamaan kuntatalouden suuntaa asumismenojen kasvun hillitsemiseksi.

Kiinteistöveron reilun parikymmenvuotisen historian aikana veron keskimääräiset veroprosentit ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin keskimääräinen kunnallinen tuloveroprosentti. Tästä on osin kiittäminen eduskuntaa, joka on useampaan otteeseen nostanut verokantojen ala- ja ylärajoja. Niinpä kunnanisät ovatkin nähneet helpommaksi nostaa kiinteistöveroprosentteja kuin tuloveroprosenttia. Näin siitäkin huolimatta, että kiinteistöveron korotus iskee käytännössä kaikkiin äänestysikäisiin, asuu tämä sitten omistus- tai vuokra-asunnossa. Kiinteistövero ei myöskään huomioi lainkaan maksajansa tuloja ja kaipaakin jo siitä syystä kokonaisvaltaista uudistamista.

Tuleva soteuudistus tulee siirtämään noin 2/3 kunnallisverosta kunnilta maakunnille. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kuntien tulonlähteenä nousee. On toivottavaa, että veroaste ei nouse, eikä puuttuvaa verotuottoa korvata kiinteistöveron nostolla.

Kunnallisten energia- ym. laitosten yhtiöittäminen on tarkoittanut tuloverovapauden poistumista. Yhtiöittämisen myötä pitää viimeistään luopua ns. piiloverotuksesta. Omistaja voi edellyttää sijoitetulle pääomalle kohtuullista tuottoa. Esimerkiksi energiayhtiön tulotavoitetta ja osingonmaksua ei kuitenkaan pidä maksattaa kaukolämmön asiakkailla. Kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää läpinäkyvää tulotaloutta, kirkasta ?verot veroina ? maksut maksuina? -periaatetta.

Jotkut kuntien yhtiöt ovat kiusallisessa asemassa. Tehtävänä olisi samaan aikaan vähentää kulutusta, joka vähentää myyntiä. Tällaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi energiayhtiöt, vesilaitokset sekä jätelaitokset. Osakeyhtiömuotoisesti toimivilla yhtiöillä on mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen ja myyntiin. Kunnalliset yhtiöt omistavat ja ylläpitävät kiinteätä omaisuutta, sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, vesi- ja viemäriverkostoa sekä kaatopaikkoja.

Kulutuksen vähentyessä trendinä on ollut kattaa vähentyvää kassavirtaa perusmaksuilla, joita perustellaan infran ylläpidon kustannuksilla, sekä palveluilla. Toimiva infra takaa palvelun saatavuuden. Ovatko hinnoittelumallit asiakasta vai yhtiötä varten rakennettuja? Esimerkiksi sähköverkon ylläpitäminen maksaa saman verran riippumatta siitä paljonko sitä käytetään.

Kulutusperusteinen hinnoittelu ohjaa asiakkaan kulutusta tehokkaimmin. Päättäjät joutuvat vielä tulevaisuudessa pohtimaan joittenkin yhtiöitten asemaa. Ovatko yhtiöt infran ylläpitäjiä ja turvaajia, palvelun tuottajia vai kaikkea siltä väliltä?

Juuso Kallio

Juuso Kallio

Kirjoittaja toimii Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana. Vapaa-aikanaan Juuso remontoi kotiaan ja yrittää pitää vaimonsa tyytyväisenä.

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.