Indeksitalo 2019: Varsinais-Suomessa isoja eroja kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa
Julkaistu: 10.09.2019
Kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa isoja eroja Varsinais-Suomessa Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran. Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, toisin sanoen miltei kolme neljästä suomalaisesta.
Kempele, Raahe ja Kokkola edullisimmat – Rovaniemi ja Raisio kalliissa päässä
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä, Raisiossa ja Vihdissä, joissa kaikissa yllettiin vähintään 3,10 euroon neliöltä kuukautta kohden. Edullisessa päässä ovat Kempele, Raahe ja Kokkola. Uutena vertailuun tullut Kempele oli selvästi edullisin, vertailutasolla 2,15 euroa neliöltä kuukaudessa. Varsinais-Suomen kunnista edullisin oli Uusikaupunki.
Kalleimmassa päässä Rovaniemellä ja Raisiossa kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin uppoaa 90 -neliöisessä perheasunnossa runsaat 3400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää hieman runsaat 2300 euroa. Turussa, Kaarinassa ja Salossa vastaavat kulut ovat lähellä toisiaan, runsaat 3100 euroa vuodessa. Uudessakaupungissa vuosikustannukset ovat hieman alle 2900 euroa.
Sähkökustannukset nousivat jyrkästi – Myös lämmitykseen ja rakennuksen kiinteistöverotukseen uppoaa selvästi aiempaa enemmän
Eniten ovat nousseet kiinteistösähkön vertailuhinnat, miltei yhdeksän prosenttia keskimäärin. Valtaosaltaan tämä oli seurausta sähkön energiahinnan noususta (keskimäärin +17 %). Rakennuksen kiinteistöveron ja kaukolämpökustannuksen keskimääräinen vuosimuutos on noin kolme prosenttia. Keskimääräinen vesikustannus nousi maltilliset 1,5 prosenttia. Jätekustannukset keskimäärin jopa hivenen laskivat. Tontin kiinteistövero-osuuden keskimääräinen nousu oli prosentin luokkaa. Suurelta valtaosaltaan tontin kiinteistövero pysyy tänä vuonna ennallaan.
Kustannuskehityksissä isoja eroja kuntien välillä
Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti. Turussa sekä Raisiossa kustannukset nousivat 3,3 prosenttia, Kaarinassa noin 4 prosenttia ja Uudessakaupungissa kulut pysyivät ennallaan. ”Myös nämä kustannusten nousut johtuvat pääosin lämmitys- ja sähkökulujen kallistumisesta”, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Vertailussa olleista kunnista noin 20:ssa kustannusnousu jäi alle 1,5 prosenttiin, ja alle prosentinkin nousuja oli noin kymmenessä kunnassa.
Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin. Nousut olivat keskimääräistä suurempia, ja ainoastaan Jyväskylässä ja Porissa kustannusnousu jäi maltilliseksi alle yhteen prosenttiin.
Energiakustannukset jatkavat nousuaan
Kaukolämmön hinta nousee noin 6,5 % edellisestä vuodesta Turku Energian alueella ja Salossa kaukolämmön hinta nousee jopa yli 16 prosenttia. Turku Energian osalta hinnan muutokseen vaikuttaa osittain siirtyminen kaukolämmön kausihinnoitteluun kesken vuoden 2018. Salossa kustannusten nousun taustalla ovat indeksien nousut sekä päästöoikeuksien hinnan nousu.
”Kaukolämmön hinnan noustessa taloyhtiöt harkitsevat kasvavassa määrin vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta lämmitysjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat luotettavuus ja kustannustehokkuus. Ratkaisujen on oltava koeteltuja ja hyvin harkittuja- taloyhtiö ja sen osakkaat eivät voi isoissa asioissa ottaa riskejä ja kokeilla”, huomauttaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts Almgrén.
Lisätiedot medialle:
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Kiinteistöliitto
Matts Almgrén, neuvontainsinööri puh. 050 – 598 2365
Juho Järvinen, talous- ja veroasiantuntija puh. 040 – 134 7236
Lataa Varsinais-Suomen materiaalit tästä
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Nyt julkaistavan Indeksitalo 2019 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot ovat syyskuun 2019 mukaisia.